perjantaina, marraskuuta 15

Työn iloa ja vapaa-ajan riemua

Viime päivät on tuntunut siltä kuin pää olisi täynnä puuroa. Jotain sinne päin. Väsyttää. Tekee mieli vaan pelata pikkupelejä facebookissa tai lukea nettisarjiksia työpäivät. Kotona pelaan tietokoneella. Jos jaksan. Tai sitten tuijotan mitä telkkarista sattuu tulemaan. Prinsessapäiväkirjat, joo, Neljä tyttöä ja maagiset farkut, jipii. No, ne oli aika pohjakosketuksia. Yleensä tuijotan jotain poliisisarjaa tai dokkaria.

Eilen kun menin kotiin, luulin että kulta olisi siellä. Ei ollut. Jos se ei olis vastannut puhelimeen ekalla yrityksellä olisin varmaan alkanut panikoimaan. Se oli mennyt tapaamaan kavereita, ja tuli illalla noin 8 aikaan takas.

Mikä lie mulla oli. Ihan kun olisin ollut kullasta erossa monta viikkoa. En pystynyt tekee mitään ennen kuin se tuli kotiin. Yritin pelata (and believe me, that's a thing I love to do) mutta ei. Tuijotin sitten tv:tä ja täytin sudokua kännykällä. Epämääräisesti.

En osaa sanoa onko lääkkeet vaikuttanut jotenkin. Onko ne tehnyt mut väsyneemmäks. Vai onko tää vaan tätä, tätä.

Tänään tarvii kärsiä vain puoli päivää töissä, onneksi. Sitten YTHS:lle ja koululle (mulla on tätä nykyä hurjat kaksi luentoa viikossa).

Jatkan pelaamista ja yritän näyttää touhukkaalta aina kun joku kävelee ohi.

Ei kommentteja: